SJÖGRENLIITON KANNANOTTO 10.10.2020

 

Sjögrenliiton selvitys hammashoidon kustannuksista karua luettavaa.

Sjögrenliiton syyskokous nosti 10.10. esille Sjögrenliiton kesäkuussa tekemän kartoituksen, jossa selvitettiin Sjögrenin syndroomaa sairastavien suunhoidon kustannuksia. Sjögrenin syndroomaan liittyy sylkirauhasten tuhoutuminen autoimmuunin tulehdusreaktion takia. Monilla sairastavilla suu ei tuota lainkaan sylkeä mikä heikentää merkittävästi suun terveyttä. Kuiva suu aiheuttaa normaalia enemmän hampaiden reikiintymistä ja lohkeilua, ienongelmia sekä muita suun sairauksia. Suun terveyden hoitaminen on Sjögreniä sairastavalle iso kuluerä. Moni tautia sairastava joutuu hakeutumaan julkisten palveluiden sijaan yksityiselle sektorille, hoitoon pääsyn helpottumiseksi sekä hoidon laadukkuuden takia. Myös oireiden hoitoon käytettävät erikoistuotteet aiheuttavat lisäkustannuksia.

Valtioneuvoston vuonna 2018 julkaiseman tutkimuksen mukaan, perusterveydenhuollossa asiakasmaksujen rahoitusosuus oli 6,5 prosenttia, kun taas suun terveydenhuollossa 30,4 prosenttia. Vuodesta 2014 vuoteen 2019 välisenä aikana suunhoidon kustannukset asiakkaalle ovat Suomessa nousseet lähes kolmenneksella. Vuonna 2019 keskimäärin suomalaisen suunhoidon kustannukset olivat 291€. Sjögrenin syndroomaa sairastavan suunhoidon kustannukset olivat 987€. Ero keskimääräiseen kustannukseen on yli kolminkertainen. Korkeat kustannukset estävät ja viivästyttävät hoitoon hakeutumista, mikä lisää suun terveyden liitännäisongelmia ja johtaa usein vaativimpien hoitotoimenpiteiden tarpeen lisääntymiseen. Sjögrenin syndroomaa sairastavista suurin osa on keski-iän ylittäneitä naisia, jolloin terveydenhuollon taloudellinen kuormitus on huomattava suhteutettuna ryhmän yleiseen tulotasoon.

Sjögrenliiton selvityksen mukaan suuhoidon suuret kustannukset on vastaajien mukaan suurin epäkohta. Moni vastaajista on joutunut ottaa suunhoitoon lainaa tai vaihtoehtoisesti jättänyt hoitoja tekemättä suurten kustannusten takia. Hoitoon pääsy kestää vastaajien mukaan julkisella puolella liian kauan tai vaihtoehtoisesti hoitoon ei pääse lainkaan. Hammasongelmat etenevät nopeammin, mitä julkisella puolella ehditään korjaamaan, mikä pakottaa käyttämään yksityisiä palveluita. Selvityksen mukaan alueellinen epätasa-arvoisuus näyttäytyy kuntien välillä eri käytäntöinä hoitoon pääsyssä ja hoitojonoissa.

Sjögrenliitto nosti suunhoidon epäkohdat esille vuonna 2018 tehdyssä kannanotossa ja pyrkii edelleen edistämään epäkohtien tunnistamista ja korjaamista.